Suomi
Español
English
Français
Italiano
Deutsch
Русский
Português
Polski
Română
Svenska
Norsk bokmål
Türkçe
العربية
简体中文
한국어
हिन्दी
ΕλληνικάPORTTI 02 · KREIKKALAISET SIIRTOKUNNAT JA VÄLITYS
Kreikkalainen Egeanmeri
Ullastret ja Emporion: iberien ja kreikkalaisten yhteydet
Ullastret oli iberikaupunki, joka kävi kauppaa kreikkalaisen Emporionin siirtokunnan kanssa.
Museon dokumentaatio · julkista, maksutonta luettavaa ilman rekisteröitymistä.
Generoitu rekonstruktio · Ilmoitettu kuvallinen oletus
Selvästi ilmoitettu visuaalinen rekonstruktio; ei alkuperäisen valokuva eikä dokumentaarinen todiste.
Miksi tämä portti johtaa toiseen museoon
Emporionin kreikkalainen siirtokunta, joka liittyi Massalian fokaialaiseen verkostoon 6. vuosisadan eaa. alusta lähtien, yhdisti iberien koillisen alueen kreikkalaisiin viinin, astioiden, rahojen ja kuvien kiertoverkostoihin; vaihto ulottui välittäjien kautta muille alueille.
Emporionin ympäristössä kreikkalaiset ja paikalliset tilat esiintyivät rinnakkain muuttuvien liittoumien, riippuvuuksien ja kulttuuristen tulkintojen kanssa. Tuontitavarat eivät kiertäneet muuttumattomina: niiden käyttö ja merkitys riippuivat vastaanottavasta yhteisöstä.
Ullastret oli indigettien, myös indiketoiksi kutsuttujen iberien kaupunki nykyisessä Empordàssa. Muurit, asunnot, temppelit ja vesisäiliöt osoittavat kaupunkiyhteisöä. Se kävi merkittävää kauppaa Emporionin, nykyisen Empúriesin kreikkalaisen siirtokunnan, kanssa. Suhde selittää Ullastretin kreikkalaisia vaikutteita.
Yhteyden ajanjakso: Noin vuodesta 575 eaa.; kukoistus 6.–4. vuosisadalla eaa.
ENNEN SISÄÄNASTUMISTA
Ensikatsaus: Kreikkalaiset
Paikanna itsesi ajassa, tutustu muutoksiin ja valitse, minne jatkat.
- Milloin
- Minolaisesta vaiheesta noin 3100 eaa. · EUROOPPA JA EGEANMERI
- Missä
- Kreeta, manner-Kreikka, Egeanmeren saaret ja toisiinsa liittyneet Välimeren yhteisöt
- Mitä tämä kokoelma sisältää
- Egeanmeren kulttuurit, kaupunkivaltiot ja eri aikakausien kuningaskunnat
Tämä reitti kokoaa Egeanmeren ympärillä eläneitä eri yhteiskuntia: minolaisen Kreetan, mykeneläiset kuningaskunnat ja vuosisatoja myöhemmin kreikkalaiset kaupungit. Knossoksen ja Mykenen palatsit eivät kuulu samaan aikaan kuin Perikleen Ateena. Niiden välissä tapahtui väestönmuutoksia, kriisejä ja uusia tapoja järjestää yhteiselämää.
Historia ei myöskään pääty Ateenaan. Kreikkalaiset yhteisöt levittäytyivät Välimeren ja Mustanmeren rannikoille; Aleksanterin valloitukset ja hellenistiset kuningaskunnat avasivat uuden yhteyksien vaiheen. Taulun, astian, patsaan tai kolikon seuraaminen auttaa ymmärtämään, mikä muuttui ja mikä säilyi. Yhteinen kieli, jumalat tai tavat eivät tarkoittaneet yhden hallinnon alaisuudessa elämistä.
PAIKALLA ON MERKITYSTÄ
Alue ja sen yhteydet
Minolaisilla ja mykeneläisillä keskuksilla, kreikkalaisilla kaupungeilla ja hellenistisillä kuningaskunnilla oli erilaiset alueet. Aleksanterin laajenemisen kartta ei sovi Knossoksen maailman tai kaikkien kreikkalaisten kaupunkien paikantamiseen.
MUUTTUVA HISTORIA
Keskeiset ajanjaksot
Ajoitukset ovat likimääräisiä. Ajanjaksot auttavat hahmottamaan menneisyyttä, mutta niiden rajat eivät aina olleet samat kaikilla alueilla.
n. 3100–1900 eaa.
Palatseja edeltävä Kreeta
Kreetan kylät, haudat ja työpajat yhdistyvät Egeanmerellä; tätä vaihetta ei voida vielä kutsua minolaiseksi valtioksi.
n. 1900–1700 eaa.
Ensimmäiset minolaiset palatsit
Knossos, Faistos ja muut keskukset järjestävät varastointia ja rituaaleja; koko Kreetan yhtä ainoaa pääkaupunkia ei ole osoitettu.
n. 1700–1450 eaa.
Uuspalatsikauden verkosto
Kreetan aineellinen vaikutus ulottuu Egeanmeren saarille ja rannikoille; kartta esittää meriverkoston, ei todistetuilla rajoilla varustettua merivaltaa.
n. 1450–1200 eaa.
Mykeneläinen hallinto
Kreikankieliset mantereen keskukset ja Knossos käyttävät lineaari-B:tä; mykeneläinen vaikutus ja hallinta eivät tee minolaisista ja mykeneläisistä yhtä identiteettiä.
Jatka tarinaa: 4 etapas más
n. 1200–800 eaa.
Palatsien jälkeinen maailma
Palatsiarkistot katoavat ja väestöt järjestävät asutuksia ja verkostoja uudelleen; inhimillistä tai kulttuurista tyhjiötä ei ole.
n. 800–480 eaa.
Polikset ja arkaainen siirtokunta-asutus
Kreikkalaiset yhteisöt perustavat asutuksia Välimerelle ja Mustallemerelle; jokainen polis on itsenäinen, eivätkä reitit muodosta kansallista aluetta.
n. 480–323 eaa.
Liitot, sodat ja Makedonia
Ateena, Sparta, Theba ja Makedonia rakentavat peräkkäisiä vaikutuspiirejä; mikään niistä ei edusta kaikkia kreikkalaisia yhteisöjä.
323–30 eaa.
Hellenistiset kuningaskunnat
Aleksanterin seuraajat hallitsevat eri alueita; kreikan kieli ja kulttuuri liikkuvat luomatta yhtä helleenistä valtiota.
VUOSILUKUJEN TAKANA
Miten ihmiset elivät ja näkivät maailman
Palatseista kaupunkeihin ja kuningaskuntiin
Minolaiset ja mykeneläiset keskukset yhdistivät vallan, varastot ja hallinnon. Paljon myöhemmin kreikkalaisilla kaupungeilla oli erilaisia hallintoja: Ateenan demokratia oli yksi niistä, ja poliittinen osallistuminen oli varattu mieskansalaisille. Aleksanterin jälkeen hänen seuraajansa perustivat suuria kuningaskuntia, kun taas jotkin kaupungit tavoittelivat autonomiaa liittoutumilla. Koko reittiä ei selitä yksi hallitusmuoto.
Mitä kodeissa tapahtui
Ruoanlaitto, ruoan säilyttäminen, kehrääminen ja kutominen olivat välttämättömiä töitä myös suurten palatsien ja temppelien yhteydessä. Klassisen Kreikan kuvat esittävät kotitöitä, käyntejä lähteillä ja juhliin osallistumista. Yhteiskunnallinen asema, sukupuoli ja paikka muovasivat elämää: ateenalainen kohtaus ei kuvaa yhtä lailla kreetalaista, spartalaista tai hellenistisen kaupungin perhettä.
Rakentaminen, valmistaminen ja kirjanpito
Egeanmeren käsityöläiset työstivät keramiikkaa, kiveä ja metalleja. Mykeneläiset rakensivat linnoituksia ja viemäröintijärjestelmiä, ja heidän kirjurinsa merkitsivät tavaroita lineaari-B-tauluihin, joiden kirjoitus edustaa muinaiskreikkaa. Vuosisatoja myöhemmin temppelit yhdistivät suunnittelun, kivityön ja koristelun. Teosten vertailu auttaa ymmärtämään niiden vaatimaa tietoa ja työtä monumentaalisen ulkonäön lisäksi.
Paikkoja ja juhlia jumalten kohtaamiseen
Minolaisella Kreetalla rituaalitoimintaa oli palatseissa, luolissa ja vuorenhuipuilla. Myöhemmässä kreikkalaisessa maailmassa temppelit, alttarit ja pyhäköt kuuluivat kaupunkeihin ja maaseutuun. Olympian ja Delfoin kaltaisten paikkojen juhlat kokosivat kävijöitä eri yhteisöistä. Uhrilahjat auttavat tunnistamaan pyyntöjä ja kiitoksia; jumal- ja sankaritarinat auttavat ymmärtämään kuvia, mutta eivät korvaa kunkin paikan historiaa.
Meri yhdisti satamia, ihmisiä ja ajatuksia
Tavarat kulkivat Egeanmerellä kauan ennen klassista Kreikkaa. Mykeneläisiä astioita löytyy kaukaa niiden valmistuspaikoista. Myöhempinä aikoina kreikkalaiset asutukset Italiassa, Sisiliassa, Vähässä-Aasiassa ja muilla rannikoilla laajensivat verkostoja. Kohtaamisiin paikallisten väestöjen kanssa liittyi vaihtoa ja myös konflikteja. Kreikkalaisen astian löytäminen ei riitä väitteeseen, että paikka oli kreikkalaisten hallitsema.
Musiikki ja teatteri yleisön edessä
Musiikki säesti juhlia, häitä, hautajaisia ja pitoja. Soitinkuvat, piirtokirjoitukset ja jotkin nuottikatkelmat mahdollistavat sen tutkimisen. Ateenassa teatteriesitykset liittyivät Dionysoksen juhliin: tragediat ja komediat esittivät tarinoita ja ongelmia koolla olevalle yhteisölle. Hellenistisessä maailmassa myös yleisöt, tilaukset ja ihmisten esittämisen muodot muuttuivat.
IHMISET JA TODISTUKSET
Tutustu ihmisiin
Esittelykortit erottavat historialliset henkilöt, kuvaukset ja rekonstruktiot toisistaan. Ne selittävät taustan, käytettävissä olevat lähteet ja yhteydet muihin henkilöihin.
Perikles
Perikles oli Ateenan keskeinen hahmo suurten julkisten rakennustöiden ja konfliktien aikana.
Lue esittelykortti
Platon
Platon esitti filosofiset kysymyksensä ja ajatuksensa henkilöiden välisten dialogien avulla.
Lue esittelykortti
Aristoteles
Aristoteles perusti Lykeionin; hänen teoksensa ovat säilyneet myöhempien kopioiden ja editioiden kautta.
Lue esittelykortti
Strabon
Strabon kuvasi paikkoja, joissa hän vieraili, ja muita, jotka hän tunsi muiden kertomuksista, mukaan lukien Iberian.
Lue esittelykorttiKATSO LÄHEMPÄÄ
Esineitä ja paikkoja alkuun
Valikoima kohdemuseosta. Avaa kukin esittelykortti tutustuaksesi sen dokumentaatioon ja kuviin.
Vasiliki
Astioiden polttotapa tuotti niille tunnusomaiset punaiset ja mustat laikut.
Lue esittelykortti
Akrotiri
Theran maalaukset ja keramiikka osoittavat Kreetan ja muiden Egeanmeren saarten välisiä yhteyksiä.
Lue esittelykortti
Cástulossa uuden elämän saanut attikalainen krateeri
Attikassa valmistettu astia saapui Cástuloon, jossa sitä käytettiin iberialaisessa hautauksessa.
Lue esittelykortti
Kul-Oban astia
Kreikkalaista perinnettä edustava työpaja kuvasi skyyttejä skyyttiläiseen hautaan tarkoitettuun astiaan.
Lue esittelykorttiSE, MIKÄ SÄILYY
Perintö ja jatkuva tutkimus
Teatteri, jumalten ja sankarien kuvat sekä monet rakentamisen ja kehon esittämisen muodot muuttuivat siirtyessään muihin yhteiskuntiin. Rooma oli yksi niiden suurista vastaanottajista. Jatkuvuus ei ollut muuttumaton kopio: taiteilijat, hallitsijat ja katsojat antoivat niille uusia käyttötapoja.
VALITSE SEURAAVA PYSÄHDYSPAIKKA
Tässä museossa
Tämän esittelyn lähteet
Jokaisesta aiheesta on linkki sen dokumentaatioon. Koko lähdeluettelo sisältää myös aikajanan, henkilöiden ja museoiden välisten yhteyksien lähteet.
Katso kaikki lähteet ja viitteet →Mitä tiedämme ja mitä tulkitsemme
Dokumentoitu historiallinen yhteys: Emporionin kreikkalainen siirtokunta, joka liittyi Massalian fokaialaiseen verkostoon 6. vuosisadan eaa. alusta lähtien, yhdisti iberien koillisen alueen kreikkalaisiin viinin, astioiden, rahojen ja kuvien kiertoverkostoihin; vaihto ulottui välittäjien kautta muille alueille. Kuraattorin varaus: Portti johtaa museoon, joka kattaa minolaisen, mykeneläisen ja kreikkalaisen vaiheen, mutta dokumentoitu iberikontakti koskee pääasiassa arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaista maailmaa. Se ei todista suoria suhteita minolaisiin tai mykeneläisiin palatseihin. Ullastret on kreikkalaisia vaikutteita saanut iberikaupunki; kreikkalainen perustaminen koskee Emporionia.
Luettelotiedot
- Manner
- Eurooppa
- Kohdemuseo
- Minolaisen, mykeneläisen ja kreikkalaisen Egeanmeren museo
- Yhteyden peruste
- Emporionin kreikkalainen siirtokunta, joka liittyi Massalian fokaialaiseen verkostoon 6. vuosisadan eaa. alusta lähtien, yhdisti iberien koillisen alueen kreikkalaisiin viinin, astioiden, rahojen ja kuvien kiertoverkostoihin; vaihto ulottui välittäjien kautta muille alueille.
- Kontaktin ajanjakso
- Noin vuodesta 575 eaa.; kukoistus 6.–4. vuosisadalla eaa.
- Varaus
- Portti johtaa museoon, joka kattaa minolaisen, mykeneläisen ja kreikkalaisen vaiheen, mutta dokumentoitu iberikontakti koskee pääasiassa arkaaisen ja klassisen kauden kreikkalaista maailmaa. Se ei todista suoria suhteita minolaisiin tai mykeneläisiin palatseihin. Ullastret on kreikkalaisia vaikutteita saanut iberikaupunki; kreikkalainen perustaminen koskee Emporionia.
Lähempi tarkastelu
Lukuaika noin 1 min · Osiot: 3. Laajennettu teksti ja lähteet · maksuton käyttö. Toimituksellinen tarkistus kirjattu: .
Välittäjä, jolla on iberiläinen nimi
Empúriesista löytynyt kreikankielinen lyijykirje mainitsee kahdesti henkilön, jonka nimi on säilynyt vajavaisena muodossa Basped[. Joan Ferrer pitää tulkintaa iberiläiseksi nimeksi todennäköisempänä kuin aiempaa foinikialaista ehdotusta. Henkilö toimii merikaupan välittäjänä asiakirjassa, jossa vaihdettaviin tuotteisiin kuuluu viini. Toinen kreikankielinen lyijy, Pech Mahosta, kirjaa iberiläisiä nimiä maksujen todistajina. Kirjoitukset auttavat siten tunnistamaan vaihdon konkreettisia tehtäviä: kuljettamista, neuvottelua ja liiketoimien todistamista tavaroiden vastaanottamisen lisäksi.
Ullastret: indigettien kaupunki
Puig de Sant Andreussa säilyy muureja, katuja, asuntoja ja temppeleitä kaupungista, joka järjesti indigettien eli indikettojen aluetta. Maatalous, karjanhoito sekä kaivosten ja louhosten hyödyntäminen ylläpitivät toimintaa. Kauppa Empúriesin kanssa mahdollisti paikallistuotteiden myynnin ja muiden alueiden tavaroiden vastaanottamisen. Vesisäiliöt, veden keräämiseen kallioon kaivetut varastot, näyttävät kreikkalaisen siirtokunnan ratkaisuihin verrattavia menetelmiä. Yhteydet selittävät kreikkalaisen vaikutuksen iberiyhteisössä.
- Kulttuuriperintö · Patrimoni Cultural de Catalunya · Ullastretin iberikaupunkiTiedonhaku kirjattu: .
Emporion: missä kreikkalainen perustaminen sijaitsee
Kreikkalaiset perustivat Emporionin 6. vuosisadalla eaa. Ensimmäistä ydintä kutsuttiin Palaià Polikseksi, vanhaksi kaupungiksi. Tämä alkuperä koskee Emporionia nykyisessä Empúriesissa. Sen jäännöksiä Ullastretiin verrattaessa on erotettava kreikkalaisten siirtolaisten saapuminen Emporioniin kaupasta ja joidenkin kreikkalaisten käytäntöjen omaksumisesta iberikaupungissa.
- Museo · Museu d’Arqueologia de Catalunya · Empúriesin arkeologinen kohdeTiedonhaku kirjattu: .
Sijainti ja alue
ALUEELLINEN LAAJUUS
Kreeta, Egeanmeri ja manner-Kreikka; museo alkaa minolaisesta vaiheestaKreeta, Egeanmeri ja manner-Kreikka; museo alkaa minolaisesta vaiheesta. Jälki osoittaa alueen suuntaa antavan keskuksen, ei rajaa eikä tarkkaa pistettä.Kulttuuriset yhteydet
Lähteet ja viitteet
- Patrimoni Cultural de Catalunya / MAC · Empúries: Emporion, kreikkalainen kauppa ja roomalaisten saapuminen
- Museo Arqueológico Nacional · Iberia Graeca: kreikkalainen läsnäolo, kauppa ja vuorovaikutus Iberiassa
- Patrimoni Cultural de Catalunya · Ullastretin iberikaupunki
- Museu d’Arqueologia de Catalunya · Empúriesin arkeologinen kohde
- Joan Ferrer i Jané · El paper dels ibers en la producció i el comerç del vi des de la perspectiva epigràfica
- UNESCO · Mykene ja Tiryns
- The Met · Ateena, sen instituutiot ja Theseuksen hahmo
- The Met · hellenistinen maailma ja sen perinteet
- The Met · minolainen Kreeta
- The Met · naiset ja arki klassisessa Kreikassa
- The Met · mykeneläinen sivilisaatio
- The Met · muinaisen Kreikan arkkitehtuuri
- The Met · kreikkalaiset jumalat ja uskonnolliset käytännöt
- The Met · kreikkalainen siirtokunta-asutus ja vaihto
- The Met · muinaisen Kreikan musiikki
- The Met · muinaisen Kreikan teatteri
- British Museum · Perikleen rintakuva piirtokirjoituksineen, 1805,0703.91
- The Met · Chiton, Peplos, Himation
- The Met · Marble statue of a woman
- The Met · kreikkalais-roomalaisten muotokuvien tyyppien tutkimus
- British Museum · Aristoteleen elämäkertatietue ja kuva-aineisto
- Cambridge · johdanto teokseen Strabo’s Cultural Geography (2005)
- Strabon · Maantiede XVII.1.38 ja XVII.1.46, Jones, Loeb
- Kuvan alkuperä ja lisenssi
Syvennä yhteyttä minolaisen, mykeneläisen ja kreikkalaisen Egeanmeren museossa
SEURAAVA VIERAILUSI
Tutustu: Kreikkalaiset
Sama kokoelma, kaksi tapaa tutustua. Valitse, miten haluat jatkaa.
Piditkö tästä esittelykortista?
Mielipiteesi auttaa parantamaan museota. Voit muuttaa sitä milloin tahansa.
Ladataan arviotasi…